Ohjeita pennun hankkijalle – Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry

Australiankelpiepentua harkitsevan muistilista vanhempien terveystuloksista ja luonneominaisuuksista

Yhdistyksellä on jalostussuositukset australiankelpieille, jotka esitetään rodun jalostuksen tavoiteohjelmassa JTO:ssa ja lisäksi rotu kuuluu Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan eli PEVISAan.

Alle on listattu sekä yhdistyksen suosituksia että PEVISA-rajoitukset. Käytä listaa apunasi kun etsit itsellesi sopivaa pentua/pentuetta, etsi tietoa ainakin alla olevista asioista ja kysele kasvattajilta pentueen vanhemmista ja niiden suvusta. Mikäli pentueen vanhemmat tai yhdistelmä ei täytä jalostuksen tavoiteohjelman suosituksia, on hyvä pohtia ja kysyä kasvattajalta miksi suosituksesta on poikettu ja miten mahdollinen riski on huomioitu.

Lonkat: Virallinen lausunto. Tulos vähintään C ja siinä tapauksessa yhdistettävä vain A-lonkkaiseen (PEVISA). Australiankelpieiden jalostuksessa suositellaan suosittavan A- ja B-lonkkaisia, ja C-lonkkaisen käyttöä vain yhden normaalikokoisen pentueen verran.

Silmät: Virallinen silmätarkastus yli 1-vuotiaana, lausunto voimassa 24 kk (PEVISA-ohjelmassa 31.12.2021 saakka). Vanhemmilla ei tulisi olla samaa perinnöllistä silmäsairautta (esim. Distichiasis = ylimääräisiä ripsiä). Jalostukseen ei tule käyttää koiria, joilla on PRA tai perinnöllinen harmaakaihi.

Selkä: Australiankelpieillä esiintyy välimuotoista lanneristinikamaa (lumbosacral transitional vertebra, LTV), joka on perinnöllinen nikamaepämuodostuma. Jalostuskoirilla tulee olla virallinen LTV-lausunto (PEVISA). Suositellaan, että tuloksen LTV1 saanut koira yhdistetään vain LTV0 –tuloksen saaneeseen koiraan. LTV2-LTV4 –tuloksen saaneita tai oireilevia koiria ei suositella jalostukseen.

Kyynärät: Kyynärnivelten kasvuhäiriöt ovat australiankelpieillä melko harvinaisia. Suositellaan jalostuskoirien virallista kyynärlausuntoa tuloksella 0/0.

Polvet: Australiankelpieillä esiintyy jonkin verran patellaluksaatiota, joka vaikea-asteisena voi johtaa leikkauksen tarpeeseen. Suositellaan jalostuskoirien virallista polvitutkimusta tuloksella 0/0. Patellaluksaatiota sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Olkanivelet: Osteokondroosia (OC) esiintyy australiankelpieillä jonkin verran etenkin working kelpie -linjassa. Osteokondroosi puhkeaa kasvuiässä ja johtaa usein toisen tai molempien olkanivelten leikkaukseen. OCD on osteokondroosin irtopalamuoto. OC/OCD-sairasta koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Kasvattajalta kannattaa tiedustella pentueen vanhempien suvuissa tai aiemmissa pentueissa esiintyvistä OC/OCD-tapauksista ja arvioida pentueessa olevaa riskiä. Tietoa OC/OCD-sairaista koirista löytyy myös SBCAK:n Terveystietokannasta ».

Sydänsairaudet: Australiankelpieillä on viime vuosina todettu melko usein oireettomia sydämen sivuääniä sekä sydämen vasemman eteiskammioläpän (hiippaläpän) vuotoa. Hieman harvinaisempana sairautena on todettu myös dilatoivaa kardiomyopatiaa. Jalostuskoirien virallista sydänkuuntelua suositellaan ja mikäli tässä on poikkeavuuksia tai lähisuvussa sydänsairaita koiria, suositellaan sydämen ultraäänitutkimusta ennen jalostuskäyttöä.

Hampaat: Vähintään toisella vanhemmalla oltava täysi virheetön hampaisto. Purentavirheen voi usein havaita jo ennen luovutusikää, mutta toisinaan purentavirhe voi korjaantua tai korostua pennun kasvun ja hampaiden vaihtumisen myötä.

Kivekset: Luovutusikäisellä pennulla kivesten kuuluu olla laskeutuneet, mutta australiankelpieillä esiintyy harvakseltaan hidastunutta kivesten laskeutumista. Pysyvästi laskeutumattomaksi jäänyt kives on aihe leikkaukselle (vatsaontelossa olevalla kiveksellä on kohonnut syöpäriski), jonka vuoksi laskeutumattomaksi jäänyt kives oikeuttaa pennun hinnan alennukseen, jos vuoden iässä kives on jäänyt laskeutumattomaksi.

Jalostukseen ei tule käyttää sairasta koiraa: esim. epilepsia, CA eli pikkuaivojen rappeuma (Cerebellar Abiotrophy) tai autoimmuunisairaus. Lähisuvussa ei saisi olla kahdella tai useammalla koiralla samaa perinnöllistä sairautta.

Geenitestaus: Yhdistelmän vanhempien geenitestaamisella voidaan välttää sairaiden/sairastumisen riskissä olevien pentujen syntyminen. Pikkuaivorappeumaan eli CA:han on vuodesta 2020 lähtien ollut tarjolla kaksi geenitestiä (markkeritestiä): CA: VMP1 ja CA: LINGO3. Riskigeenin/markkerin kantaja tulee yhdistää vain saman markkerin suhteen geneettisesti vapaaseen koiraan sairastumisen riskissä olevien pentujen syntymisen välttämiseksi.

Jälkeläiset: Uroksella max. 20 pentua, joista alle 5-vuotiaana enintään 12 pentua (PEVISA).

Sukusiitos: Tavoitteena tulee olla mahdollisimman alhainen sukusiitosaste. Viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitosprosentin ei tulisi ylittää 6,25 % (serkusparitus).

Lisääntyminen: Sekä nartun että uroksen tulee olla halukas luonnolliseen astutukseen.

Luonne: Kelpie on käyttökoirarotu, jonka työ- ja harrastusominaisuudet tulisi jalostuksessa ottaa huomioon. Käyttökoetulokset tai työkäyttö kertovat niin koiran koulutettavuudesta ja käyttöominaisuuksista kuin omistajan taidoista ja motivaatiostakin. Pentua harkitsevan olisi hyvä nähdä pentueen vanhempien käyttäytyminen ja suhtautuminen erilaisiin tilanteisiin niin arjessa kuin työssä/harrastuksissa (esim miten leikkii, millä palkkaantuu, käyttääkö ääntä, osaako rauhottua jne.). Laukausaltista, ääniherkkää (esim. ukkospelko, vaikeat ilotulitteiden pelot jne.) tai muutoin arkaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. MH-luonnekuvaus (ampumisen arvostelu 1-3), hyväksytty luonnetesti, palveluskoirakokeet ja pelastuskoirakokeet testaavat koiran ääniherkkyyttä laukauksille.

Jos etsit koiraa paimennuskäyttöön tutustu huolellisesti vanhempien sukulinjoihin ja paimennusominaisuuksiin työkäytössä.

Pentua etsiessä kannattaa olla tarkka siitä millaisia luonteenpiirteitä tulevalta koiraltaan toivoo, ja etsiä näitä luonnepiirteitä omaaville koirille tulevia pentueita. Pentua etsivän olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan tutustua pentueen vanhempien lisäksi myös lähisukulaisten terveystuloksiin ja luonneominaisuuksiin.

Bordercolliepentua harkitsevan muistilista vanhempien terveystuloksista ja luonneominaisuuksista

Yhdistyksellä on jalostussuositukset bordercollieille, jotka esitetään rodun jalostuksen tavoiteohjelmassa JTO:ssa ja lisäksi rotu kuuluu Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan eli PEVISAan.

Lonkat: Virallinen lonkkakuvaus. C-lonkkainen tulisi yhdistää vain A-lonkkaiseen. Yhdistelmän lonkkaindeksien keskiarvo suositellaan olevan vähintään 101. Pentueen vanhempien lonkkanivelten BLUP-indeksien keskiarvo kertoo siitä, millaista lonkkaniveltulosta voidaan pennuille odottaa tilastollisen todennäköisyyden perusteella. BLUP-indeksit yli 100 kertovat rodun keskiarvoa paremmasta odotusarvosta perimän osalta. BLUP-indeksiä lasketaan vain kotimaisille koirille tai koirille joilla on ennestään kuvattuja jälkeläisiä Suomessa. Näin ollen ulkomaalaista urosta käytettäessä yhdistelmälle ei voida laskea BLUP-indeksien keskiarvoa, vaan esitetään ainoastaan nartun BLUP-indeksi. Lisätietoa BLUP-indeksistä yhdistyksen internetsivuilla »

Olkanivelet: Osteokondroosi eli OC on yksi merkittävimmistä ellei merkittävin bordercollieilla esiintyvä luustosairaus, joka puhkeaa kasvuiässä ja johtaa usein toisen tai molempien olkanivelten leikkaukseen. OCD on osteokondroosin irtopalamuoto. Suositellaan vanhempien olkanivelten kuvantamista osteokondroosin eli OC:n/OCD:n poissulkemiseksi. Sisältyy PEVISA-ohjelmaan 1.1.2023 alkaen. Vanhempien lähisuvussa ei saisi olla useampia OCD-tapauksia. Kasvattajalta kannattaa tiedustella pentueen vanhempien suvuissa tai aiemmissa pentueissa esiintyvistä OC/OCD-tapauksista ja arvioida pentueessa olevaa riskiä. Tietoa OC/OCD-sairaista koirista löytyy myös SBCAK:n Terveystietokannasta ». Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos molemmin puolin vanhempien lähisuvussa (sisaruksissa, aiemmissa jälkeläisissä, puolisisaruksissa) on useita OC/OCD-sairaita koiria, on riski kohonnut.

Selkä: Bordercollieilla melko yleisenä (noin 19%:lla) esiintyy välimuotoista lanneristinikamaa (lumbosacral transitional vertebra, LTV), joka on perinnöllinen nikamaepämuodostuma. JTO:ssa suositellaan jalostuskoirien virallista LTV-lausuntoa. LTV 1-4 tuloksen saanut koira tulisi yhdistää vain LTV0 tuloksen saaneen koiran kanssa (Kennelliiton yleinen selkäohje). Lisäksi bordercollieilla esiintyy harvakseltaan myös lieviä spondyloosimuutoksia, mutta useimmiten muutoksia todetaan vasta keski-iän ylittäneillä bordercollieilla ja SP1-tasoisina. SP1-tuloksen saanut koira olisi syytä yhdistää vain SP0-tuloksen saaneen koiran kanssa.

Kyynärät: Kyynärnivelten kasvuhäiriöt ovat bordercollieilla melko harvinaisia. Virallista kyynärnivelkuvausta suositellaan (sisältyy PEVISA-ohjelmaan 31.12.2021 saakka). Jalostuskoirilla tulisi olla tulos 0/0.

Silmät: Virallinen silmätarkastus yli 1 vuotiaana, lausunto voimassa 24 kk kerrallaan (PEVISA). Vanhemmilla ei tulisi olla samaa perinnöllistä silmäsairautta (esim. Distichiasis = ylimääräisiä ripsiä). Jalostukseen ei tulisi käyttää koiria, joilla on jokin vakava perinnöllinen silmäsairaus, kuten perinnöllinen kaihi, PRA (etenevä verkkokalvon surkastuma), vakavat RD-muutokset (retinan dysplasia). Suositellaan myös gonioskopiageenitutkimusta, jos jalostuskoiran lähisuvussa on esiintynyt glaukoomaa/poikkeavuuksia kammiokulmissa.

Ikä: Sekä uroksen että nartun tulisi olla astutushetkellä vähintään 2-vuotias.

Hampaat: Vähintään toisella vanhemmalla on oltava täysi virheetön hampaisto. Purentavikaista (yläpurenta/alapurenta) koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen. Purentavirheen voi usein havaita jo ennen luovutusikää, mutta toisinaan purentavirhe voi korjaantua tai korostua pennun kasvun ja hampaiden vaihtumisen myötä.

Kivekset: Luovutusikäisellä pennulla kivesten kuuluu olla laskeutuneet, mutta bordercollieilla esiintyy melko usein hidastunutta kivesten laskeutumista. Pysyvästi laskeutumattomaksi jäänyt kives on aihe leikkaukselle (vatsaontelossa olevalla kiveksellä on kohonnut syöpäriski), jonka vuoksi laskeutumattomaksi jäänyt kives oikeuttaa pennun hinnan alennukseen joka Kennelliiton kauppasopimuksen mukaan palautetaan sen jälkeen jos pennulla vuoden iässä on edelleen laskeutumaton kives.

Kuulo: Bordercollieilla esiintyy synnynnäistä kuuroutta, jonka riskillä on yhteys etenkin pään ja korvien alueen valkovoittoisuuteen, sekä hieman lievempänä sinisilmäisyyteen. Valkovoittoisille pennuille (etenkin pään ja korvien alue) suositellaan BAER-testausta kuurousriskin vuoksi ennen luovutusikää, sillä etenkin toispuolinen kuurous on vaikea havaita ilman eläinlääkärin suorittamaa BAER-testiä.

Muut:Jalostuskoiran lähisuvussa ei tulisi olla kahdella tai useammalla koiralla samaa perinnöllistä sairautta, kuten epilepsiaa tai autoimmuunitauteja, eikä sama sairaus/riski saisi kertaantua molempien vanhempien lähisuvuissa.

Geenitestit: Yhdistelmän vanhempien geenitestaamisella voidaan välttää sairaiden/sairastumisen riskissä olevien pentujen syntyminen tiettyjen geenitestattavien sairauksien osalta. Kun vähintään toinen vanhemmista on geenitestituloksen tai omien vanhempien/isovanhempien tulosten perusteella geneettisesti vapaa, ei ko. sairauden suhteen sairaita/sairastumisen riskissä olevia pentuja voi pentueeseen syntyä. Geneettisesti homotsygootti/sairastumisen riskissä oleva (EAOD, BCG) tai geenivirhettä kantava koira voidaan riskittömästi yhdistää vain geneettisesti terveeseen koiraan (geenitestattu tai molemmat vanhemmat tiedetään geneettisesti vapaiksi). Lisätietoja bordercollieiden geenitestattavista sairauksista SBCAK ry:n nettisivuilla.

Pentueen vanhempien geenitestausta suositellaan erityisesti TNS:n, CEA:n, IGS:n ja EAOD:n poissulkemiseksi. Muita bordercollieilla geenitestattavia sairauksia ovat NCL5, SN, BCG, hampaiden hypomineralisaatio RS, sekä lääkeainayliherkkyys MDR1. Näiden testaamista suositellaan erityisesti mikäli jalostuskoiran suvussa voidaan olettaa olevan riskiä johonkin näistä sairauksista, tai aina mikäli toinen yhdistelmän koirista kantaa jotain näistä geenivirheistä.

Jälkeläiset: Uroksella max 50 kpl, joista max 15 kpl alle 5-vuotiaana.

Sukusiitosaste: Tavoitteena tulee olla mahdollisimman alhainen sukusiitosaste. Suositus viiden sukupolven perusteella alle 6,25%.

Lisääntyminen: Sekä nartun että uroksen tulee olla halukas luonnolliseen astutukseen.

Luonne ja ääniherkkyys: Bordercollie on käyttökoirarotu, jonka työ- ja harrastusominaisuudet tulisi jalostuksessa ottaa huomioon. Käyttökoetulokset tai työkäyttö kertovat niin koiran koulutettavuudesta ja käyttöominaisuuksista kuin omistajan taidoista ja motivaatiostakin. Pentua harkitsevan olisi hyvä nähdä pentueen vanhempien käyttäytyminen ja suhtautuminen erilaisiin tilanteisiin niin arjessa kuin työssä/harrastuksissa (esim miten leikkii, millä palkkaantuu, käyttääkö ääntä, osaako rauhottua jne.). Rodussa esiintyy myös liiallista kiihkeyttä ja hermostuneisuutta, eivätkä kaikki rodun yksilöt sopeudu esimerkiksi lapsiperheeseen, joten näitä asioita kannattaa tiedustella kasvattajalta. Laukausaltista, ääniherkkää (esim. ukkospelko, vaikeat ilotulitteiden pelot jne.) tai muutoin arkaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. MH-luonnekuvaus (ampumisen arvostelu 1-3), hyväksytty luonnetesti, palveluskoirakokeet ja pelastuskoirakokeet testaavat koiran ääniherkkyyttä laukauksille.

Jos etsit koiraa paimennuskäyttöön tutustu huolellisesti vanhempien sukulinjoihin ja paimennusominaisuuksiin työkäytössä.