Bordercollie
Alkuperä ja historia ➞ Kiinnostaako bordercollie? ➞ Rotumääritelmä ja tulkintaohje ➞ Värit
Alkuperä ja historia
Bordercollieita on esiintynyt jo vuosisatoja Englannin ja Skotlannin rajamailla, missä ne ovat toimineet paimenkoirina. Kyseessä on yksi maailman vanhimmista alkuperäisistä koiraroduista, ja se on kantana kaikille muille collie-sukuisille roduille.
Rodulla oli monenlaisia nimityksiä ja ulkonäkökin oli hyvin kirjava. Ensimmäinen maininta koiran käytöstä samalla tavoin lammaspaimenena kuin nykyistä bordercollieta käytetään löytyy vuodelta 1570, kirjasta Treatise of Englishe Dogges, kirjoittajana Caius. Paimenkoiran kehittyminen on vaatinut vuosisatoja: nykyinen lammaskoira, joka käyttää työskennellessään vahvaa ’eye’:ta on kehittynyt Pohjois-Englannin ja Etelä-Skotlannin kreivikuntien rajoilta (border = raja). Näillä kivikkoisilla ja mäkisillä raja-alueilla isojen lammaslaumojen paimentamisessa tarvittiin kestäviä paimenkoiria, jotka kokosivat, ajoivat sekä pitivät lammaslaumoja koossa. 1800-luvun lopussa kirjallisuudessa on ensimmäisiä kertoja huomioitu englantilaisten paimenten koirien työ ja sen merkitys.
Paimenkoirakilpailut vuonna 1873 toivat ensimmäisen kerran lammaskoirat yleisön huomioon ja ensimmäinen Collie-yhdistys perustettiin 1881. Tämä yhdistys teki lyhyen kuvauksen collien anatomiasta ja niistä seikoista, jotka tulee huomioida koiranäyttelykehässä. Tässä vaiheessa alkoivat erottautua toisistaan niin sanotut maatalo-colliet tai työskentelevät lammaspaimenet, ja show-linjaiset colliet. Näitä show-linjaisia collieita jalostettiin ulkoisten, ei käyttöominaisuuksien mukaan ja näistä collieista ovat lähtöisin muut colliesukuiset (partacollie, lyhyt- ja pitkäkarvainen collie) koirat.
Kansainvälisen Lammaskoira Yhdistyksen (International Sheep Dog Society) ISDS:n perustaminen 1906 on yksi suurimmista askeleista ensimmäisen Working Sheepdogin (Lammaspaimenkoiran) tunnustamiseen kennelorganisaatioissa. 1915 saatiin rodun nimeksi virallisesti bordercollie rodun alkuperästä johtuen. Vuonna 1976 Iso-Britannian Kennelyhdistys hyväksyi bordercollien viralliseksi roduksi neuvotteluissa ISDS:n ja Border Collie yhdistyksen kanssa. Tällöin tehtiin Iso-Britanniassa bordercollielle rotumääritelmä, joka on käytössä FCI-maissa. Esim. USA:ssa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa rotumääritemät ovat hyvinkin erilaiset FCI:n rotumääritelmään verrattuna. Ennen tätä roduksi tunnustamista bordercollieita oli rekisteröity vain ISDS:n toimesta. Iso-Britannian Kennelyhdistys hyväksyy omaan rekisteriinsä vain ISDS:n rekisteröimiä bordercollieita tai koiria, joiden vanhemmat ovat Iso-Britannian Kennelyhdistyksen rekisterissä olevia bordercollieita tai eri maiden kennelliittojen roturekistereihin jo rekisteröityjä tuontikoiria.
Bordercolliet ovat levinneet ympäri maailman erinomaisten lammaspaimenominaisuuksiensa myötä ja yksi ensimmäisistä maista, joihin bordercollieita vietiin oli Uusi-Seelanti. Vuonna 1926 Uudessa-Seelannissa kirjoitettiin ensimmäinen rotumääritelmä bordercollieista. Tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin bordercollie tunnustettiin virallisesti omaksi rodukseen, ei pelkästään lammaspaimenkoiraksi. Australia on tehnyt paljon työtä niin sanotun show-linjan bordercollien kehityksen eteen.
Australia teki ensimmäisen rotumääritelmänsä bordercollielle 1963 väittäen tässä rodun alkuperän olevan Australiassa. Tämä Australian tekemä rotumääritelmä oli yksi ensimmäisiä askeleita, joka erotti varsinaiset lammaspaimenena työskentelevät bordercolliet ja show-linjan bordercolliet.
Ympäri maailmaa toistuu bordercollieiden osalta selkeä kahtiajako: työ- ja näyttelykoirat. Maailman kolme vahvinta bordercolliemaata, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti, ovat hyviä esimerkkejä. Näyttelylinjojen asema on Australiassa ja Uudessa-Seelannissa vakiintuneempi kuin Iso-Britanniassa. Bordercollie levisi myös Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Afrikkaan, sittemmin siitä on tullut suosittu rotu Euroopassa. Pohjoismaissa on vahvat perinteet bordercollien käytöstä lammaspaimenena, joskin Suomi on Pohjoismaista selkeimmin kehittänyt myös show-linjaa.
Yksi rodun erikoispiirteistä on ”eye”, hypnoottinen tuijotus, jolla koira saa lampaat liikkeelle ja kääntymään. Bordercollieta kehitettäessä kiinnitettiin huomiota juuri ”eye”-kykyyn ja terveeseen rakenteeseen, jotka olivat tärkeitä lampaanpaimennustyössä ja -kokeissa. Vaikka paimenkoirarotutyyppi on selvä, bordercollien koko, ulkonäkö ja turkin väri ja laatu ovat olleet vähemmän tärkeitä ominaisuuksia verrattuina koiran työskentelyominaisuuksiin. Näihin käyttöominaisuuksiin ja niiden parantamiseen panostettiin ja panostetaan yhä paimenkoirina työskentelevien bordercollieiden jalostamisessa. Vahvan elinvoimaisuuden ja työskentelyhalukkuuden lisäksi tämän paimenkoiran koulutettavuus on yksi tärkeimmistä rotuominaisuuksista. Bordercollie nauttii, kun se saa tehdä työtä ja sen on saatava purkaa energiansa.
Show-linjan koirien suosion noustessa paimenkoiraominaisuuksien jalostamisen rinnalle ovat nousseet myös ne ominaisuudet, joita arvostetaan näyttelyissä. Koiranäyttelyssä korostuvat usein ehkä liikaakin esim. turkin laatu ja määrä, korvien asento, ilme, esiintymiskyky ja kokonaiskuvan tyyllikkyys. Muissa harrastelajissa tulevat esiin esim. rohkeus, nopeus, kestävyys ja yhteistyökyky ohjaajan kanssa.
Bordercollie on nykyisin sekä työ- että harrastuskoira. Bordercollieta käytetään nykyään ympäri maailmaa paimennukseen, se toimii erinomaisena paimenena niin lampaille, lehmille kuin siipikarjallekin. Koiraharrastuksen lisääntyessä voimakkaasti myös bordercollie on huomattu ja otettu käyttöön useissa eri lajeissa erinomaisten käyttö- ja koulutettavuusominaisuuksiensa sekä miellyttävän ulkonäkönsä vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että useimmissa maissa lammaspaimentyössä käytettävät koirat ja harrastuskoirat ovat samoista linjoista.
Bordercolliet Suomessa
Ensimmäiset bordercolliet tulivat Suomeen 1960-luvun puolivälissä, ja ne tulivat nimenomaan työkoiriksi. Vuonna 1986 tuotettiin Uudesta-Seelannista näyttelylinjaisia koiria, uros ja narttu, ja vähän myöhemmin Australiasta samoin. Näiden koirien myötä myös Suomessa tutustuttiin show-linjaisiin bordercollieihin. Suomessakin voidaan bordercollieiden kanta jakaa selvästi kahtia. Toisaalla ovat puhtaat paimen- eli työkoirat, jotka ovat lähinnä irlantilaisista ja brittiläisiä linjoista, ja toisaalta show-linjan koirat, jotka ovat alkuperältään brittiläisiä, uusiseelantilaisia ja australialaisia. Show-linjan suuntaus on vahvasti kohti yhtä yhtenäistä rotumääritelmän mukaista show-linjaista bordercollie-tyyppiä
Täysin puhtaasti paimenkäytössä olevat bordercolliet ovat useimmiten Suomen Paimenkoirayhdistyksen rekisterissä. Toisinaan ne ovat kaksoisrekisteröity Suomen Kennelliittoon. Työlinjaisia bordercollieita on myös huomattavia määriä pelkästään Suomen Kennelliiton rekisterissä, ja nämä koirat ovat isolta osin harrastuskoiria. Alunperin show-linjaiset koirat toimivat harrastuskoirina, kun työlinjaiset olivat puhtaita paimenia, mutta tätä nykyään työlinjaiset harrastuskoirina on enemmistö.
SKL:n rekisteröimien koirien kanssa voidaan osallistua näyttelyihin ja muihin SKL:n hyväksymiin virallisiin kokeisiin ja kilpailuihin. Rotua jalostavien on syytä kuitenkin panostaa myös show-linjan koirien jalostamisessa työbordercollielle ominaisen paimenkoiran luonteen ja tyypin säilyttämiseen.
Kiinnostaako bordercollie?
Luonne ja käyttäytyminen
Bordercollie on luonteeltaan innokas, valpas, vastaanottavainen ja älykäs, sen ei kuulu olla hermostunut eikä aggressiivinen. Bordercolliella on huomattavan nopea oppimis- ja reaktiokyky, se on energinen ja palvelualtis, väsymätön ja sopeutuvainen paimenkoira, jonka työkyky on aivan omaa luokkaansa. Energisenä koirana se suorastaan vaatii päivittäin niin liikuntaa kuin aivotoimintaakin. Se saattaa innostuessaan haukkua riehakkaasti, mutta ei yleensä hauku turhaan. Bordercollien luonteeseen paimenkoirana kuuluu myös tietty pehmeys ja herkkyys, joten koulutettaessa kovia otteita ei tarvita. Sen sijaan tarvitaan roppakaupalla mielikuvitusta, kärsivällisyyttä ja huumorintajua.
Millaiselle ihmiselle rotu sopii?
Bordercollien omistajaksi sopii aktiivinen, kärsivällinen ja ulkoilusta pitävä ihminen. Bordercolliet ovat parhaimmillaan lenkkikaverina ja harrastuskoirana tokossa, agilityssa, pk-lajeissa tai paimennuksessa. Rotu soveltuukin erinomaisesti harrastus-/työkoiraksi mikä on helposti ymmärrettävissä, kun ajattelee rodun käyttöhistoriaa. Vahtikoiraksi ne eivät sovi. Näitä koiria ei voi myöskään pitää jatkuvasti tarhassa yksin tai edes muiden koirien kanssa. Bordercollie ei viihdy koiratarhassa tai pihan perällä narun päähän sidottuna, ilman virikkeitä, ilman töitä. Vaikka turkki onkin säänkestävä, ei koiran oikea paikka ole yksin ulkona talvipakkasilla.
Viisaudella, ei voimalla
Paimenkoirien luonteeseen kuuluu myös tietty pehmeys ja herkkyys, joten koulutettaessa kovia otteita ei tarvita. Sen sijaan tarvitaan roppakaupalla mielikuvitusta, kärsivällisyyttä ja huumorintajua. Nämä koirat saattavat olla myös ääniherkkiä. Mikä tahansa koira voi reagoida omituisiin ja/tai koviin ääniin, mutta totuttamalla koira jo nuorena monenlaisiin paikkoihin ja ääniin luodaan otollinen pohja koiran itsevarmuudelle. Runsaat kokemukset kodin ulkopuolella ovat pennulle ja nuorelle koiralle erittäin tärkeitä. Jollei kokemuksia kodin ulkopuolelta ole riittävästi, voi tästä kodin ilopilleristä tulla muualla liikkuessaan pelokas ja epäluuloinen. Jos pentu säikähtää jotain ääntä, omistajan pitäisi jatkaa toimintaansa aivan normaalisti. Missään tapauksessa ei pidä itse säikähtää tai ruveta lohduttelemaan pentua. Parempi olisi luontevasti kiinnittää koiran huomio johonkin muualle, vaikkapa namiin tai leluun, ja jatkaa toimintaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ei mikään lelukoira
Koira ei koskaan saa olla pelkästään lapselle hankittu lemmikki. Bordercolliet vaativat jo vilkkautensa vuoksi määrätietoisen kotikasvatuksen ja peruskoulutuksen. Lapsiperheeseen ne sopivat silti aivan hyvin. Omimmillaan koirat ovat monenlaisessa harrastamisessa. Oikein käsiteltynä ne ovat suhteellisen helposti koulutettavissa. Toiminnanhalu ja tekemisen ilo eivät lopu kesken. Agility-, pk- ja tottelevaisuusvalioita on useita ja rotujen edustajia on kilpailemassa myös SM-, EM- ja MM-tasoilla. Pelastuskoirapuolellakin on useita aktiiviharrastajia. Koiria käytetään nautojen ja lampaiden paimennuksessa, alkuperäisessä työssään, niin käytännön työkoirina kuin kilpailuissakin. Myös vesipelastus ja vetohiihto kuuluvat harrastevalikoimaan ja flyballia useimmat suorastaan rakastavat. Keskustele asiasta kasvattajan kanssa ja kerro minkä luonteista koiraa ja mihin tarkoitukseen olet etsimässä. Kasvattaja tuntee pentueen ja voi auttaa valitsemaan sinulle sopivimman pennun.
Rotumääritelmä ja tulkintaohje
Bordercollien rotumääritelmä ➞
Rotumääritelmän tulkintaohje ➞
Värit
Bordercolliella on kaikki värit sallittuja, mutta valkoinen ei saa olla vallitseva.
Enemmän kuvia bordercollien väreistä löytyy BC-Museumista.
Bordercollieen liittyvästä värigenetiikasta enemmän Bordercollien värigenetiikkasivustolla.
Musta
Mustalla koiralla on aina mustat kirsu, suupielet, silmäluomet, silmäripset ja anturat.
mustavalkoinen
Koiran pohjaväri on musta, ja sillä on valkoiset merkit. Merkit voivat olla hyvin niukat, tai koira voi olla lähes kokovalkoinen pienellä mustalla laikulla. Mustavalkoisella koiralla ei esiinny ruskeita tan-merkkejä.
tricolour (mustavalkoinen + tan)
Koiran pohjaväri on musta, ja sillä on valkoiset sekä ruskeat tan-merkit. Tan-merkit ovat useimmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
tricolour brindle (mustavalkoinen + tan + brindle)
Koiran pohjaväri on musta, ja sillä on valkoiset sekä ruskeat tan-merkit, joissa on mustaa raidoitusta. Raidoitus voi olla hyvin niukkaa tai epäselkeää. Jos koiralla kuitenkin menee selkeää mustaa raitaa keskellä ruskeaa tan-merkkiä, se on brindle.
soopeli (mustavalkoinen + soopeli)
Koiran pohjaväri on vaaleahkonruskea, ja sen karvankärjissä on mustaa. Koirassa on useimmiten tummempia alueita päälaella, lavoissa, selässä ja hännän päällä.
brindle (mustavalkoinen + soopeli + brindle)
Koiran pohjaväri on vaaleahkonruskea, ja sen karvankärjissä on mustaa. Koirassa on useimmiten tummempia alueita päälaella, lavoissa, selässä ja hännän päällä. Tämän lisäksi koira on kautaaltaan raidallinen.
Mustapohjaiset merlet
Merletyksessä koiran pohjaväri haalenee, ja siihen jää pigmenttinsä värisiä, eri kokoisia läiskiä.
blue merle (mustavalkoinen + merle)
Koiran pohjaväri on harmaa, ja siinä on mustia läiskiä. Harmaan pohjan sävy voi vaihdella lähes valkoisesta hyvin tummaan harmaaseen, läiskät ovat aina mustat.
blue merle tricolour (mustavalkoinen + tan + merle)
Koiran pohjaväri on harmaa, ja siinä on mustia läiskiä sekä tan-merkit. Harmaan pohjan sävy voi vaihdella lähes valkoisesta hyvin tummaan harmaaseen, läiskät ovat aina mustat. Tan-merkit ovat useimmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
soopelimerle (mustavalkoinen + soopeli + merle)
Koiran pohjaväri voi vaihdella likaisen harmaasta vaaleanruskeaan, ja siinä on läiskiä, joiden väri vaihtelee eri ruskeiden sävystä mustaan. Läiskät voivat olla myös äärimmäisen pieniä, eikä niitä välttämättä ole kuin vain muutama kappale.
Ruskea
Ruskealla koiralla on aina ruskeat kirsu, suupielet, silmäluomet, silmäripset ja anturat.
ruskeavalkoinen
Koiran pohjaväri on ruskea, ja sillä on valkoiset merkit. Merkit voivat olla hyvin niukat, tai koira voi olla lähes kokovalkoinen pienellä ruskealla laikulla. Ruskeavalkoisella koiralla ei esiinny vaalemman ruskeita tan-merkkejä.
ruskea tricolour / red tricolour (ruskeavalkoinen + tan)
Koiran pohjaväri on ruskea, ja sillä on valkoiset sekä vaaleanruskeat tan-merkit. Tan-merkit ovat useinmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
ruskea tricolour brindle / red tricolour brindle (ruskeavalkoinen + tan + brindle)
Koiran pohjaväri on ruskea, ja sillä on valkoiset sekä vaaleanruskeat tan-merkit. Tan-merkit ovat useimmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Raidat voivat olla todella hankala erottaa merkkien seasta. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
ruskea soopeli (ruskeavalkoinen + soopeli)
Koiran pohjaväri on vaaleahkonruskea, ja sen karvankärjissä on ruskeaa. Koirassa on useimmiten tummempia alueita päälaella, lavoissa, selässä ja hännän päällä.
ruskea brindle (ruskeavalkoinen + soopeli + brindle)
Koiran pohjaväri on vaaleanruskea, ja sen karvankärjissä on ruskeaa. Koirassa on useimmiten tummempia alueita päälaella, lavoissa, selässä ja hännän päällä. Tämän lisäksi koira on kautaaltaan raidallinen. Raidat eivät välttämättä näy kuin vain pikkupentuna.
Ruskeapohjaiset merlet
Merletyksessä koiran pohjaväri haalenee, ja siihen jää pigmenttinsä värisiä, eri kokoisia läiskiä.
red merle (ruskeavalkoinen + merle)
Koiran pohjaväri on harmaanruskea, ja siinä on ruskeita läiskiä. Pohjan sävy voi vaihdella lähes valkoisesta hyvin tummaan, aina hiekan väristä punertavan kautta puhtaaseen harmaaseen. Läiskät ovat aina ruskeat.
red merle tricolour (ruskeavalkoinen +tan + merle)
Koiran pohjaväri on harmaanruskea, ja siinä on ruskeita läiskiä sekä vaaleanruskeat tan-merkit. Pohjan sävy voi vaihdella lähes valkoisesta hyvin tummaan, aina hiekan väristä punertavan kautta puhtaaseen harmaaseen. Läiskät ovat aina ruskeat. Tan-merkit ovat useimmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
ruskeasoopelimerle (ruskeavalkoinen + soopeli + merle)
Koiran pohjaväri on harmaanruskea, ja siinä on ruskeita läiskiä. Pohjan sävy voi vaihdella lähes valkoisesta hyvin tummaan, aina hiekan väristä punertavan kautta puhtaaseen harmaaseen. Eri ruskean sävyissä olevat läiskät voivat olla äärimmäisen pieniä, eikä niitä välttämättä ole kuin vain muutama kappale.
Onko sinulla ruskeasoopelimerlestä koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
Sininen
Sinisellä koiralla on aina harmaa kirsu, suupielet, silmäluomet, silmäripset ja anturat. Musta haalenee, eli diluutioituu siniseksi.
sinivalkoinen (mustavalkoinen + diluutio)
Koiran pohjaväri on harmaa, ja sillä on valkoiset merkit. Merkit voivat olla hyvin niukat, tai koira voi olla lähes kokovalkoinen pienellä harmaalla laikulla. Sinivalkoisella koiralla ei esiinny ruskeita tan-merkkejä.
sininen tricolour (mustavalkoinen + diluutio + tan)
Koiran pohjaväri on harmaa, ja sillä on valkoiset sekä ruskeat tan-merkit. Tan-merkit ovat useimmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
sininen tricolour brindle (mustavalkoinen + diluutio + tan + brindle)
Koiran pohjaväri on harmaa, ja sillä on valkoiset sekä ruskeat tan-merkit, joissa on harmaata raidoitusta. Raidoitus voi olla hyvin niukkaa tai epäselkeää. Jos koiralla kuitenkin menee selkeää harmaata raitaa keskellä tan-merkkiä, se on brindle.
Onko sinulla sinitricolour brindle koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
sinisoopeli (mustavalkoinen + diluutio + soopeli)
Koiran pohjaväri on vaaleanruskea, ja sen karvankärjissä on harmaata. Koirassa on useimmiten tummempia alueita päälaella, lavoissa, selässä ja hännän päällä.
sinibrindle (mustavalkoinen + diluutio + soopeli + brindle)
Koiran pohjaväri on vaaleanruskea, ja sen karvankärjissä on harmaata. Koirassa on useimmiten tummempia alueita päälaella, lKoiran pohjaväri on vaaleanruskea, ja sen karvankärjissä on harmaata. Koirassa on useinmiten tummempia alueita päälaella, lavoissa, selässä ja hännän päällä. Tämän lisäksi koira on kautaaltaan raidallinen. Raidat eivät välttämättä näy kuin vain pikkupentuna
Onko sinulla sinibrindle koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
Sinipohjaiset merlet
Merletyksessä koiran pohjaväri haalenee, ja siihen jää pigmenttinsä värisiä, eri kokoisia läiskiä.
slate merle (mustavalkoinen + diluutio + merle)
Koiran pohjaväri on harmaa, ja siinä on tummemman harmaita läiskiä. Harmaan pohjan sävy on varsin vaalea, läiskät ovat pohjaa tummemmat, muttei koskaan mustat.
Onko sinulla slate merle koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
slate merle tricolour (mustavalkoinen + diluutio + tan + merle)
Koiran pohjaväri on harmaa, ja siinä on tummemman harmaita läiskiä sekä ruskeat tan-merkit. Harmaan pohjan sävy on varsin vaalea, läiskät ovat pohjaa tummemmat, muttei koskaan mustat. Tan-merkit ovat useimmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
sinisoopelimerle (mustavalkoinen + diluutio + soopeli + merle)
Koiran pohjaväri voi vaihdella likaisen harmaasta vaaleanruskeaan, ja siinä on läiskiä, joiden väri vaihtelee harmaan eri sävyissä. Läiskät voivat olla myös äärimmäisen pieniä, eikä niitä välttämättä ole kuin vain muutama kappale. Läiskät eivät ole koskaan mustat.
Onko sinulla sinisoopelimerlestä koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
Liila
Liilalla koiralla on aina ruskeanharmaat kirsu, suupielet, silmäluomet, silmäripset ja anturat. Ruskea haalenee, eli diluutioituu liilaksi.
liilavalkoinen (ruskeavalkoinen + diluutio)
Koiran pohjaväri on ruskeanharmaa, ja sillä on valkoiset merkit. Merkit voivat olla hyvin niukat, tai koira voi olla lähes kokovalkoinen pienellä ruskeanharmaalla laikulla. Lilavalkoisella koiralla ei esiinny ruskeita tan-merkkejä.
liila tricolour (ruskeavalkoinen + diluutio + tan)
Koiran pohjaväri on ruskeanharmaa, ja sillä on valkoiset sekä vaaleamman ruskeat tan-merkit. Tan-merkit ovat useinmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
liila tricolour brindle (ruskeavalkoinen + diluutio + tan + brindle)
Koiran pohjaväri on ruskeanharmaa, ja sillä on valkoiset sekä vaaleamman ruskeat tan-merkit, joissa on ruskeanharmaata raidoitusta. Raidoitus voi olla hyvin niukkaa tai epäselkeää. Jos koiralla kuitenkin menee selkeää hruskeanharmaata raitaa keskellä tan-merkkiä, se on brindle.
Onko sinulla liila tricolour brindle koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
liilasoopeli (ruskeavalkoinen + diluutio + soopeli)
Koiran pohjaväri on vaaleanruskea, ja sen karvankärjissä on ruskeanharmaata. Koirassa on useinmiten tummempia alueita päälaella, lavoissa, selässä ja hännän päällä.
Onko sinulla liilasoopeli koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
liilabrindle (ruskeavalkoinen + diluutio + soopeli + brindle)
Koiran pohjaväri on vaaleanruskea, ja sen karvankärjissä on ruskeanharmaata. Koirassa on useimmiten tummempia alueita päälaella, lavoissa, selässä ja hännän päällä. Tämän lisäksi koira on kautaaltaan raidallinen. Raidat eivät välttämättä näy kuin vain pikkupentuna.
Onko sinulla liilabrindle koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
Liilapohjaiset merlet
Merletyksessä koiran pohjaväri haalenee, ja siihen jää pigmenttinsä värisiä, eri kokoisia läiskiä.
liila merle (ruskeavalkoinen + diluutio + merle)
Koiran pohjaväri on vaalea ruskeanharmaa, ja siinä on tummemman ruskeanharmaita läiskiä. Pohjaväri on varsin vaalea, läiskät ovat pohjaa tummemmat, muttei koskaan selkeän ruskeita.
Onko sinulla liila merle koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
liila merle tricolour (ruskeavalkoinen + diluutio + tan + merle)
Koiran pohjaväri on vaalea ruskeanharmaa, ja siinä on tummemman ruskeanharmaita läiskiä sekä ruskeat tan-merkit. Pohjaväri on varsin vaalea, läiskät ovat pohjaa tummemmat, muttei koskaan selkeän ruskeita. Tan-merkit ovat useinmiten silmien yllä, poskissa, rinnassa, raajoissa ja hännän alla. Jos koiralla esiintyy edes niukat tan-merkit, se on tricolour.
Onko sinulla liila merle tricolour koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
liilasoopelimerle (ruskeavalkoinen + diluutio + soopeli + merle)
Koiran pohjaväri voi vaihdella likaisen harmaasta vaaleanruskeaan, ja siinä on läiskiä, joiden väri vaihtelee vaaleahkon ruskean eri sävyissä. Läiskät voivat olla myös äärimmäisen pieniä, eikä niitä välttämättä ole kuin vain muutama kappale.
Onko sinulla liilasoopelimerlestä koirasta kuva? Halutessasi voit lähettää sen osoitteeseen webmaster.sbcak(at)rajalassie.net, ja se saatetaan julkaista tässä!
Punavalkoinen (australianpunainen, e/e-punainen)
Koiran kirsu, suupielet, silmäluomet, silmäripset ja anturat voivat olla niin mustat, ruskeat, harmaat kuin vaaleanruskeat. Kirsu voi olla punertava kaikissa eri pigmenteissä.
Koira on aina kaksivärinen punavalkoinen, sävy voi vaihdella aina lähes valkoisesta voimakkaaseen punaoranssiin.
Karhunmusta (seal)
Mustan karhunmustan koiran kirsu, suupielet, silmäluomet, silmäripset ja anturat ovat mustat. Ruskean karhunmustan koiran vastaavat ovat ruskeat, sinisen karhumustan koiran vastaavat ovat siniset, ja liilan karhunmustan koiran vastaavat ovat liila
Karhunmusta on hankala nimitys, koska kyseinen väritys voi esiintyä kaikissa pigmenteissä. Mustat ovat kuitenkin yleisimpiä. Musta pigmenttinen karhunmusta koira kuultaa ruskeaa sävyä läpi, yleensä eniten rungosta ja pään alueelta. Raajat ovat useimmiten mustat. Läpikuulto ei välttämättä näy kuin vain pikkupentuna.