Australiankelpiet suomessa

Ensimmäiset australiankelpiet tuotiin Suomeen 1970-luvun alussa työkoiriksi karjatiloille. Nämä koirat tulivat Ruotsista ja olivat työlinjaisia working kelpejä.

Rodun varsinaisen kasvatustyön maassamme voidaan sanoa alkaneen vuonna 1985, jolloin Tuula Nampajärvi (Bestseller-kennel) toi Suomeen Ruotsista Inghall’s Catjan. Catjaa voidaan pitää Suomen kelpiekannan kantaemona. Ensimmäinen australiankelpie pentue syntyi vuonna 1988 (Bestseller P-pentue). Kasvatustyö on maassamme vielä tänäkin päivänä pienimuotoista ja rekisteröinnit ovat pysyneet alhaisina. Naapurimaassamme Ruotsissa australiankelpie on huomattavasti yleisempi rotu ja sieltä tuodaankin maahamme jonkin verran koiria. Nykyisin myös rodun alkuperämaasta Australiasta on tuotu muutama yksilö.

Australiankelpiellä on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä hyvän ja haastavan harrastuskoiran. Rodusta löytyy jonkin verran kovuutta, mutta koira on kuitenkin riittävän miellyttämishaluinen. Uudet asiat kelpie oppii nopeasti ja se tuntuu rakastavan älyllisiä haasteita. Ongelmana saattaakin olla tylsistyminen junnaavaan harjoitustyyliin.

Koulutuksessa on hyvä huomioida joitakin rodulle tyypillisiä piirteitä. Hyvinkin itsenäiseen työskentelyyn kykenevänä rotuna kelpiestä ei saa autoritäärisiä käskyjä tottelevaa nöyrää palvelijaa. Kelpie kunnioittaa vain reilua johtajaa. Mikäli kunnioitusta ei ole, ei myöskään työnteko suju. Parhaimpaan tulokseen pääsee tekemällä koiran kanssa yhteistyötä positiivisella asenteella. Etuna on tietysti se, ettei työhullua koiraa tarvitse paljoa maanitella.

Suomessa suurimman suosion australiankelpie on saavuttanut agilityharrastajien keskuudessa. Rotu soveltuukin erinomaisesti kyseiseen lajiin. Kelpie toimii agilityradalla itsenäisesti rataa lukien, mutta samanaikaisesti se on yllättävän hyvin ohjattavissa. Nämä ominaisuudet ovat helposti ymmärrettävissä, kun ajattelee rodun käyttöhistoriaa.

Tottelevaisuus- ja palveluskoirakokeiden vuosittaisista koekäynneistä vastaa vielä tällä hetkellä melko harvalukuinen joukko, mutta näissäkin lajeissa rotu on saanut uusia aktiivisiä harrastajia.